Jappa-dappa-duu
No, empä ookkaan kirjoitellu vähään aikaan. Joo, tässä on alkanu tänne pohjoiseenkin kevät tuulet puhaltammaan. Lämmintä ollu niin, että kohta hiki virtaa :D :D (vettä tihkutellu ja lämmintä n. + 3astetta, että siinä :) ), mutta ei se menoa haittaa. Mitäpä tässä on tapahtunu? No, sitä sun tätä, jonkin verran jotaki, että ei aivan käy yksitoikkoseksi tämä elämä.
Palataampa vähän ajassa taaksepäin..... Niin, mihin kohtaan sitä elämässä palaiskaan.... hmmm.....alotetaanko siitä kun synnyin? Jeeeee, alusta asti tähän päivään..... jepulis jee!!!! Nonniin, siis ku synnyin....
SATUJA KAIKILLE :)
Olipa kerran, eikö ne sadut sillai ala? No jooooo, mutta entä sitte... siis olipa kerran vuosia sitten nuori pari, joka oli jo pitkään oottanu lapsen syntymää, mutta sitä mukulaa ei vaan alakanu kuulumaan. Aika kului, kului vuosia ja sitten yhtäkkiä, eräänä aamuna, ku nainen oli jo menettäny toivonsa ja järjestelly asioitaan aivan muuten, niin .... kappas, kappas, totesi nainen, tässähän taijetaan ollaki pieniin päin. IIIIIIIkkkkkk!!!!!!, huusi nainen, miten tässä käviki näin????? Niin, mitenhän siinä näin kävi?? No, niin justiinsa, mitenkähän??? No eipä kannata ihmetellä, jos yritystä kuitenkin on sillä makkarin puolella. Voi tätä naisparkaa, eipä tienny, että mitä tuleman piti. Alkoi kamala oksentelu! Ulkona kävellessä joutu raukka joka puun juurella oksentamaan :( Ei tainnu paljo mieli mettä keittää!? No, urheasti nainen selvisi kuin selvisiki raskaudestaan ja koitti se päivä, jolloin mukula tahtoi tulla ulos lämpimästä piilopaikastaan.
Oli kesän kynnys, kaunis aamu, jolloin sitte tulla tupsahin tähän maalimaan kirkuen kuin palosireeni naama punasena. Siinä se nyt sitte rääky eka mukula :D Siis tämä nuoripari oli sitte tämä mun äitykkä ja isykki <3
Lissää kyllä tuli vuosien saatossa muutama kipale, että empä ainoaksi jääny, mutta ainoaksi, uniikiksi tyttäreksi! No joo-joo, kaikkihan me uniikkeja ollaan! Tiijetään, tiijetään, en minä sitä sano, mutta saduissahan on kaikkea tämmösiä liirum-sun-laarum-juttuja :)
Eli siinä se, minä olin tullu maalimaan luojani luota kattelemaan, kuinka elämänpolkuni muodostuisi tai oikeestaan, millaseksi. No, huh-huh sanompa vaan, ku ois tienny, mitä kaikkea tuleman pitää, mutta onneksi ei kaikkia tiijä, tai olisko sitteki joskus hyvä tietää jotaki, että älyäis kulkea sitä "oikeaa" tietä?? Sitähän kyllä sanotaan, että elämänvarrella tapahtuneet asiat tekevät ihmisestä sen, mikä se on. Tiijä häntä!? ...........
AJASSA SIIRTYMINEN TAPAHTUU...
Tsuuurrrrrrrr, aikakone siirtyy taas tähän päivään. No, moikka moi! Mitä nyt?
Joo, mennään nyt kuiteski viikko takasipäin. Pakko kertoo tää, ku oli mukavaa käyvä jossaki! Olin työkavereitten kanssa viettämässä iltaa. Ihan oli vuokrattu mökki, jossa vietettiin erään työkaverin eläkkeelle lähtöä. Meitä oli ihan mukava sakki siellä ja kotia tulin vasta joskus yhen aikoihin aamuyöllä. Oli kyllä kiva nähä työkavereita näin rennossa tunnelmassa. Ryyppäsinkö? No en se minä, mutta ne muut :DD Oikeesti en, ku halusin kuiteski tulla kotia nukkumaan oman kultani viereen, enkä halunnu autoa sinne jättää, enkä liiemmin ajella taksilla :) Mutta hauskaa voi olla selvinpäinkin :) Eipä kyllä sen puoleen, en minä noita alkomaholiaineita muutenkaan viljele, enkä itteni saastuttamista harjota savustamallakaan.
Mutta kyllähän sitä ajanolloon muutenki kertyy tähän elimistöön kaikenlaista sontaa niin kehonpuolelle ku tuonne aivojen sisempiin kammiolokeroihinki. Joten on se hyvä joskus puhistaa itteään niin sisältä- ku ulukoakipäin. Ulukosestihan sitä mennee pesulle ja sillä oolrait! Tuo sisänen puhistaminen onkin sitte vähä eri juttu. Sitä ku ei nuin vaan pesemällä tehäkkään.
Niin, että mitäpä mie taas tässä houruilen. No en mittään potaskaa, vaan oikeeta asiaa! Niin se kuulkaas on!
VITAMIINIT JA cellRESETti :O
No ootteko kuulleet ja ootteko nähneet ja onko siinä mittään perrää, että vitamiinit ja kehonpuhistus ois jolleki hyvvää tehneet???? :O No oon mie kuullu ja oon mie sen ite nähny ja tuntenu, että kyllä niistä oikeenlaisista "fitskuista" on jottai hyötyä! Tosi se on!
Miehän oon aina pitäny tälläsia juttuja vähä niinku "huuhaa-juttuina". Ku syö vaan terveellisesti ja monipuolisesti ja ellää muutenki terveellisesti, niin kyllä se siitä! Ja minäki! Just joo, syömpä terveellisesti, tosiaan! No, eipä oo kyllä tuossa ruokarytmissä ja ruuansuhteen muutenkaan oo paljoa kehumista! Ja makeaa, ah, niin ihanaa! Sillähän sitä äkkiä saa nälän vähäksi aikaa pois ja verensokerin nousuun ja sitte.... tsadam, kohta taas pitää napostella jotaki. Niin se menee, valitettavasti :/
Mutta nyt saikulla ollessa oon aatellu, että jotaki haluan tehä omalle ropalleni, että saisin sen taas "virreeseen". No, joo, oikeestaan liikunnallinen en oo ollu koskaan, mitä nyt lenkillä oon joskus käyny ja normaalit ulokottyöt jne, ns. hyötyliikkuntaa. Ja, anteeksi vaan, mutta liikunnanilon tappoi kouluaikana liikunnanopettajat, jotka "pakottivat" liikkumaan. Oli pakko hiihtää, vaikka en tykänny koko hommasta. Mieluummin olisin luistellu. Piti pelata jotaki jalkapalloa jne, kun olisin mieluummin harrastanu telinevoimistelua ja ne tunnit olivatkin AIVAN super hienoja! Joopa-joo, koulun loppumisen jäläkeen en oo suksia jalakaani pistäny, paitsi kerran, ku täti "piti" viijä lavulle, siis hiihtämään mentiin :D No, sepä siitä... palataanpa takasi asiaan! Elikkäs vitamiinit ja kehonpuhistus.
Vitamiineja, jos jonkunlaisia oon syöny jo useamman vuojen, mutta koskaan ei oo tullu pieneen mieleenkään lähtä tekemään jotaki ihme kehonpuhistusta. Mikä miut sai nyt "hurahtamaan" moiseen??? Niin, siinäpä kysymys! No, kaks miun tytärtä käytti näitä, Fitlinen,(MAINOSTAA NYT :D ) vitamiineja ja kertoivat niistä mulleki. Minä vaan, että joo, joo, varmaan hyviä. Ja se siitä. No sitte aloin kiinnostumaan niistä ja tilasin itelleki niitä. Ja ainahan luvatataan sitä sun tätä!!! Niinpä tietysti, aattelin, saas nähä, mutta kokeilempa nyt. Eihän se ota, jos ei annakaan, niinhän sitä sanotaan. Käytin viikon ja.. no, ei tapahtunu oikein mittään, mutta jatkoin kuiteski vitamiinien syöntiä. Näissähän nyt piti olla kaikki vitamiinit, hivenaineet, mineraalit jne, joita elimistömme tarttee.
Siis jatkoin syömistä... ja sitte alkoi tulla, kuukauven kuluttua kylläki, mutta kuitenkin, "tuloksia". Minä oikein janosin aamulla omaa "koktailjuomaani", aamujuomaa aloittamaan päiväni. Olin käyttänyt melatoniinia nukkkuakseni paremmin, mutta sitten yhtäkkiä huomasin, ku jätin melatoniinin ottamatta, että minähän nukuin hyvin, jopa paremmin, ku aikasemmin ja en ees muistanu aamulla uniani, mitä olen tehnyt lähes koko elämäni. Tiesin, että olin nähnyt jotaki unta, mutta en muistanut niitä. Yleensä oli niin, että oli, ku olisin yöllä käyny oikein kunnon "äksöniä" läpi ja aamulla olo oli TOSI väsyny. Mutta ei nyt! Nukun ja herään ja jaksan touhuta koko päivän ILMAN päikkäreitä! Ja mulla ollut suolistokipuja, jotka neki jäivät pois tai ei ainakaan oo ollu tänä aikana, ku oon näitä fitskuja käyttäny nyt tään toista kuukautta. Ah, kuinka ihanaa!!!
Sitte hokasin, että tytär tekee kehonpuhistusohjelmaa/cellRESETiä. Minä kyselemään, että mitä, mitä???? Kuukauven kehonpuhistus ja samalla, ku lähtee kakat pois elimistöstä, niin siinä sivussa painoki putoaa. Siis tämä EI OO mikkään laihutusohjelma, VAAN KEHONPUHDISTUSTA! Tytärkään ei ole kyllä ylipainonen sitte yhtään, pikemminkin aina ollu hoikkonen, mutta siitä tuli vielä "timmimpi mimmi" (vaikka on neljän lapsen äiti)! Siispä tuumasta toimeen. Minä haluun kans kokkeilla! Vaikka ei kilot lähtiskään, mutta jos tämän ropan sais nyt sisältä siivottua ja sitä myöte paremmin toimimaan. Ainaha kuiteski on plussaa, jos muutama kilo lähtee ;) Oon kyllä normaalipainonen, mutta kuiteski!
Ensiksi oottelin tuon pääsiäisen yli, ku tiesin, että tykkään KOVASTI mämmistä, enkä voi vastustaa kiusausta! Aah, mämmiä, sokeria ja kuohukermaa!!! Nams! Mutta takasi taas......
Siispä pääsiäisen jälkeen alotin cellRESETin! Elikkä ny menossa neljäs päivä.
KEHONPUHISTUSPROJEKTI!
1. päivä;
Etellisenä päivänä, ennen ku alotin, pitää tehä tiettyjä valmisteluita valmiiksi seuraavaan päivään, mm. keittää teetä ja tehä jugurttia. Ja ku seuraava aamu koitti, starttasin alottammaan! Ai niin, se jäi kertomatta, että SOKERI ja SUOLA ovat tänä 28 päivän aikana KIELLETTYJÄ. Ja alkomahoolia ei saa juuva. Viimesin juttu ei oo mulle ongelma, mutta sokeri ja suola, AAAPPUUUVVA!
No, eka päivä lähti siis käyntiin... söin neljä kertaa päivässä, SIIS NELJÄ kertaa/pv. Huh-heijakkaa! Yök! En mie voi! Oon tottunu napsimaan herkkupaloja sillo, ku oikein nälättää ja syömään päivällisen kunnolla! Mutta periksi en anna! Kysehän loppujen lopuksi on siitä, että oppii syömään terveellisesti ja jaksamaan paremmin! Ai, niin, saahan näitä ruokia maustaa erilaisilla suolattomilla mausteilla ja tuoreyrteillä. Okkei, eka päivä kääntyi iltaan. Mulla alko särkee päätä ja väsytti kamalasti.... :( Hei, haloo, pitää muistaa juuva vettä tarpeeksi! Tää pitäs muutenki normisti muistaa, että juo vettä!!!!
2.päivä;
Syön siis neljästi päivässä. Tässä onkin oppimista, tekis mieli jotaki hyvvää!! Sinnillä mennään eteenpäin! Tänään ei ollu pääkipua, muistin juuva vettä :) Päikkärit otin kyllä. Ja tyttäret tsemppaa äitimuoria :) Tää pääkipu ja väsymys on aivan yleistä eka viikolla, ku kehoa aletaan siivota vuosien "kakkaläjistä".
3.päivä;
Siinähän tuo menee. Opetttelen ruokien maustamista! Minä, joka en IKINÄ oo tykänny erikoisemmin kokkaushommista, mietin nyt oikein kunnolla, miten maustaisin ruuat! Tavallisesti oisin nakannu suolaa sekkaan ja se siitä sitte :S Kaupassa käydessäni tutkailin erilaisia tuotteita... oikeestaan kaikissa tuotteissa on suolaa tai sokeria tai sitte molempia. Kyllä meijät on sitte opetettu "herkkuperseiksi"! :D
Koukutusta! Sokerinhimoa! Pikku hiljaa alkaa makeanhimo lisääntyä. Otan persiljaa, joka hieman helpottaa makean nälkääni.
4.päivä;
Aamu alkaa tavallisesti, kuten kolmena etellisenä päivänä. Mutta päivän mittaan pulssi nousee ja pumpuntahti kiihtyy! Mä en kestääää! Mulla tekee mieli SUKLAATA!!!!! Näen Fazerin sinisen suklaalevyn silmieni eessä tanssivan pilkallista tanssiaan.... läl-läl-lää, haluukko suklaata, etpä saaaa!!!!! Mies sulattaa pakasteesta pullaa... ooh, sitä ihanaa aromia!! Oooggrrrrr! Voihan tulenkatkuinen pyllynreikä! Miten haluankaan makeaa!! Suklaata, suklaaleivoksia,pullaa, keksejä, jäätelöä, limsaa!!! Mieheni kysy jo, että aiokko antaa periksi, joko lopetat? No, en hitossa anna periksi! Aamulla kävin puntarilla ja kaks kiloa lähteny painoa!!! Jee! Ei muuta, ku eteenpäin, sano täi tervassa :D
Tyttären kanssa juttelinki puhelimessa "himoistani" ja hän antoi neuvoja ja tsemppasi eteenpäin. Niin se on kuulemma muillaki, sokerinhimo iskee jossain vaiheessa. Kyllä tästä selvitään! Mutta nyt hyviä öitä ja katotaan, miten huomenna käy :O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti